Kirjoituksiani
On aika pitää huolta
Loimaan Lehti 09/2025
Uusi valtuustokausi on alkanut, ja on pysähdyttävä miettimään, mihin suuntaan Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) on menossa. Mitä olemme saaneet aikaan ja mihin olemme menossa?
Olen itse ollut kesätöissä hoitotyössä eri puolilla Varsinais-Suomea. Näky on huolestuttava. Monilla työpaikoilla henkilöstö venyy ja joustaa äärirajoille. Jatkuvien muutosten, yt-neuvottelujen ja epävarmuuden keskellä työntekijät joutuvat kysymään, arvostetaanko heidän työtään lainkaan? Henkilöstöstrategiassa korostetaan jaksamisen tukemista ja osaavan henkilöstön turvaamista, mutta arki kertoo muuta.
Varha tavoittelee kymmenien miljoonien eurojen säästöjä, mutta kuka laskee sen hinnan, jonka maksavat väsyneet hoitajat ja uupuneet työntekijät? Ilman motivoitunutta ja hyvinvoivaa henkilöstöä palvelut eivät yksinkertaisesti pysy pystyssä ja potilasturvallisuus vaarantuu.
Tämä uusi valtuusto voi muuttaa suuntaa. Tarvitaan vain rohkeutta asettaa henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi talouslukujen rinnalle todellisiksi prioriteeteiksi. Tarvitaan avoimuutta ja tekoja, ei vain kauniita sanoja strategiassa.
Se, mitä kentällä nyt näemme, ei ole kestävä tie. On aika pitää huolta niistä, jotka pitävät huolta meistä.
Marke Tissari (sd)
hyvinvointialuevaltuutettu, henkilöstöjaoston jäsen
Todellakin on väliä
Loimaan Lehti 8.4.2025
On käynyt ilmi, että osa jopa ehdokkaista väittää, että eduskunnassa tehtävä politiikka on erillään kunta- tai aluepolitiikasta. Se on paitsi perin omituinen myös huolestuttavaa ja hyvin yksinkertainen näkemys. Tarkoituksena lienee kääntää äänestäjien katseet pois tämänhetkisistä todellisista ongelmista. Kaikki politiikan kentät ovat tiivisti yhteyksissä toisiinsa.
Paikallisella politiikalla voidaan vaikuttaa eduskunnan säätämien lakien ihmisille koituvien haittavaikutuksien vähentämiseen moniin eri tavoin. Kunnat ja alueet voivat tehdä omia päätöksiä, jotka mukauttavat valtakunnallisia lakeja paikallisiin olosuhteisiin.
Yhteistyö eduskunnan, kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on välttämätöntä. Ilman syvällistä ymmärrystä paikallisista olosuhteista, ei voida ylläpitää ja kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka aiemmat sukupolvet ovat meille rakentaneet.
Politiikkaa tehdään arvojen pohjalta – kaikilla tasoilla!
Marke Tissari
kunta- ja aluevaaliehdokas (sd)
Maaliskuussa juhlitaan
Naistenpäivänä 2025
Maaliskuu on kalenterissamme erityinen kuukausi, sillä silloin juhlimme kansainvälistä naistenpäivää 8. maaliskuuta sekä tasa-arvopäivää, jotka molemmat nostavat esiin sukupuolten tasa-arvon tärkeyden.
Kansainvälisen naistenpäivän juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun, jolloin naiset alkoivat nostaa ääntään työ- ja äänestysoikeuden puolesta eri puolilla maailmaa. Vuosien varrella on tapahtunut suuria edistysaskeleita: naisten asema on parantunut monilla elämänalueilla, ja yhä useammat naiset ovat päässeet mukaan päätöksentekoon. Tasa-arvon päivitys on kuitenkin jatkuva prosessi, sillä edelleen koemme historiallisista perinteistä kumpuavia haasteita.
Miten voimme rakentaa tulevaisuutta, jossa sukupuolten tasa-arvo on itsestäänselvyys? Ensinnä voimme keskittyä koulutukseen. Koulutus on avain, joka avaa ovia ja mahdollisuuksia. Sen kautta voimme varmistaa, että tulevat sukupolvet kasvavat ympäristössä, jossa tasa-arvo on normi eikä poikkeus. Meidän on myös tuettava naisjohtajia ja rohkaistava nuoria tyttöjä tavoittelemaan korkeampia päämääriä, sillä naisten pitää olla edustettuina kaikilla aloilla.
Tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan lisäksi yhteisiä pyrkimyksiä poliittisella ja taloudellisella kentällä. On tärkeää, että lainsäädäntö tukee tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille. Meidän on vaadittava esimerkiksi palkkatasa-arvoa ja perhevapaiden jakamista tasapuolisesti vanhempien kesken, jotta voimme luoda oikeudenmukaisemman työelämän kaikille.
Muutoksen mahdollisuus on aina olemassa. Yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden kannustava ja aktiivinen rooli voi muuttaa asenteita ja käytäntöjä. Jokainen meistä voi olla osa tätä muutosta.
Maaliskuussa juhlimme menneitä saavutuksia, mutta vieläkin enemmän haluamme katsoa eteenpäin. Tehdään yhdessä töitä sen puolesta, että seuraavat maaliskuuhun liittyvät juhlapäivät ovat täynnä ylpeyttä ja iloa siitä, kuinka vahvasti vastaamme tasa-arvon haasteisiin. Nyt on aika toimia, nyt on aika rakentaa tasa-arvoista tulevaisuutta!
Marke Tissari
kunta- ja aluevaaliehdokas (sd)
Kaikenlaisia joululahjoja
Loimaan Lehden blogi, viikko 52
Joulu on aikaa, jolloin annamme ja saamme lahjoja. Yleensä ilahdumme lahjoista, mutta monesti lahjat ovat myös antajansa näköisiä, jolloin lahjan saajan tarpeet ja toiveet eivät ehkä kohtaa. Organisaatiotkin antavat lahjoja toisilleen, tosin välillä vähän rankemman kautta. Vai miltä kuulostaa hoitotakuun pidentäminen tai terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus, jolloin molemmissa tapauksissa hallitus vie rahat hyvinvointialueilta. Ihmiset odottavat hoitoon pääsyä entistä pidempään ja joutuvat samalla tekemään valintoja lääkkeiden, ruuan ja muun elämisen väliltä.
Tai miltä kuulostaa joululahja nimeltä hoitajamitoitus. Sen vaikutuksia on ehkä vaikeaa käsittää, jollei itse ole ollut tai tule olemaan asiakkaana tai hoitajana. Pienemmällä henkilöstömäärällä, voimme antaa vain välttämättömimmän hoidon. Hoidon laadusta, kuntouttavasta työotteesta tai inhimillisestä elämästä on turha haaveilla.
Lopuksi totean vielä, että hyvinvointialueemme on kulkenut läpi erityisen raskaan muutosten vuoden. Lähes kaikkien elämässä ja työympäristössä on tapahtunut valtavia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet asioiden sujumiseen ja myös hyvinvointimme toteutumiseen.
Pahoitteluni kaikille asiakkaille ja sydämellinen kiitos jokaiselle hoitajalle, lääkärille, sosiaalialan ammattilaiselle, hallintohenkilöstölle ja kaikille muille, jotka päivittäin työskentelette hyvinvointialueemme hyväksi.
Ja voimia tulevaan vuoteen!
Marke Tissari
aluevaltuutettu (sd)
Silmästä silmään
Loimaan Lehden blogi, viikko 46
Elämme aikaa, jolloin päätösten tekemisen luulisi olevan helpompaa kuin koskaan. Digitalisaation myötä tietoa on saatavilla ennennäkemätön määrä ja päätöksentekotyökalut ovat kehittyneet huimasti.
Päätösten perusteluina käytetään lukuja taulukoissa tai graafeja näyttävää dataa. Päätösten seuraukset ovat kokonaan muuta, taustalla on aina ihminen tarpeineen, toiveineen ja tunteineen.
Varhan aluehallitus päätti YT-neuvottelut tiistaina 5.11. Päätös johtaa 45 työsuhteen päättymiseen ja 211:lle tarjotaan uusia tehtäviä. Muutoksella haetaan 14,5 miljoonan euron pysyviä säästöjä. Keskiviikkona odottelin sotepalveluiden lautakunnan kokouksen alkua Turun Kärsämäessä. Huoneen ovi aukesi ja katsoin silmästä silmään ihmistä, joka juuri oli saanut tiedon työsuhteen päättymisestä. Menin sanattomaksi. Mitä sanoa ihmiselle, joka vielä aamulla herätessään on lähtenyt töihin palvellakseen työnantajaa ja asiakkaita, saa iltapäivällä kuulla, ettei hänen palveluitaan enää jatkossa tarvita.
Irtisanomisilla on aina vaikutus myös työyhteisön muihin jäseniin, koko organisaatioon ja asiakkaiden saamaan palveluun. Tulee säröjä luottamukseen ja prosessien sujuvuuteen. Nyt työpaikoilla tarvitaan ennen kaikkea läsnäolevaa johtajuutta ja työrauhaa. Varhan koko kaksivuotinen historia on ollut tähän mennessä pelkkää muutosta.
Kun puhumme päätöksenteosta, se alkaa aina ihmisistä ja päättyy ihmisiin.
Marke Tissari
aluevaltuutettu (sd)
Valta ja vastuu hyvinvointialueella
Loimaan Lehti 1.10.2024
Hyvinvointi on monimutkainen ja monitahoinen käsite, johon liittyy useita tekijöitä, kuten fyysinen terveys, henkinen hyvinvointi, sosiaalinen tuki ja ympäristötekijät.
Terveydenhuollon resursseja hallitsevat usein päättäjät ja toimeenpanijat, jotka eivät välttämättä edusta kaikkia yhteiskunnan osia. Tämä voi johtaa siihen, että palvelut suunnitellaan ja toteutetaan ylimpien kerrosten näkökulmasta, jättämällä haavoittuvassa asemassa olevien tarpeet huomiotta. Huoli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta on siis aiheellinen.
Kenen vastuulla hyvinvointi lopulta on? Puhutaanko yksilön vastuusta, yhteiskunnan vastuusta vai molempien yhdistelmästä? Yksilöllinen vastuullisuus voi olla hyvä lähtökohta; esimerkiksi omat valinnat ravitsemuksen, liikunnan ja henkisen hyvinvoinnin osalta ovat tärkeitä. Mikäli yhteiskunta ja sen rakenteet eivät tarjoa tarvittavia resursseja tai mahdollisuuksia hyvinvointia edistäville valinnoille, voidaan kysyä, onko vastuu todella yksilöllinen.
Esimerkkinä tuon tämän viikon sotepalveluiden lautakunnan listalla olevan esityksen sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen lakkauttamisen ja palvelun myöntämisen keskeyttämisen uusien hakemusten osalta loppuvuodeksi määrärahojen ylittymisen vuoksi. Ovatko päättäjät saaneet riittävästi tietoa palvelun arvioidusta tarpeesta määrärahan suuruudesta päättäessään? Mitä seurauksia päätöksestä on yksittäiselle palveluntarvitsijalle. Voiko henkilö, joka tarvitsee kuljetuspalveluja hyvinvointinsa tueksi, ylläpitää omaa aktiivisuuttaan täysimääräisesti.
Kriittinen keskustelu on avainasemassa, jotta voimme ymmärtää ja muuttaa niitä rakenteita, jotka rajoittavat hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta. Valta ja vastuu hyvinvointialueella vaatii jatkuvaa tarkastelua ja keskusteluasosiaalisesta oikeu
Marke Tissari
aluevaltuutettu (sd)
Onko meillä kaikki hyvin?
Loimaan Lehti 20.8.2024
Olemme toiseksi suurin hyvinvointialue. Yliopistollisuus on vahva voimavaramme. Meillä on osaava henkilöstö, jota ilman ei tuotettaisi yhtäkään palvelua. Suurin osa valtuutetuista on sote-alan ammattilaisia. Meillä on tahtotila muuttaa palveluita paremmaksi. Omatiimimalli turvaa jatkossa palveluiden jatkuvuuden. Meillä alkaa tänä syksynä digiasiointi. Meillä on valtava määrä yhteistyökumppaneita. Meillä on tulevaisuudessakin tiheä palveluverkko.
Tämä kaikki meillä on, mutta jostain syystä se ei toimi. Tätä kysymystä olen viime aikoina pohtinut päivittäin. Olen keskustellut virkamiesten, hyvinvointialuevaltuutettujen kuin kuntapoliitikkojenkin kanssa, perehtynyt esityslistoihin ja palannut tehtyihin päätöksiin useamman kertaa. Siltikään en tahdo kokonaista järkevää vastausta saada.
Palvelun pitää olla hyvää ja helposti saavutettavaa. Onko hyvää palvelua se, että yhteystietoja ei löydy eikä ihmisiä tavoita. Onko inhimillistä sanoa sairaalle, ettei ole aikoja kuin vasta ensi vuonna. Onko reilua, että työvuorosta puuttuu päivästä toiseen työkavereita. Onko järkevää säästää tyhjillä petipaikoilla, joita löytyy useista eri palvelutaloista, kun samaan aikaan kotihoidossa ei ehditä tekemään kuin välttämätön. Jos sitäkään.
Meillä on kaikki ratkaisun avaimet kädessä. Toivottavasti käytämme ne oikein.
Marke Tissari
aluevaltuutettu (sd)
Suunnitelmallisuus ja pysyvyys ratkaisuksi
blogi vko 28/2024
Viime viikkoina olen saanut olla töissä niin viljapeltojen keskellä VT 2:n tuntumassa Metsämaalla kuin parin lauttamatkan takana upean Saaristomeren ympäröimänä Korppoossa. Luonto, kulttuuri ja osittain myös kieli ovat täysin erilaiset. Yhteistä on Varha ja haasteet henkilöstön saatavuudessa.
Säästöjä haetaan 16,5 miljoonan euron edestä henkilöstöstä. Työntekijöiden näkökulmasta 16,5 miljoonan säästöjen hakeminen henkilöstökuluista on täysin käsittämätöntä. Laadukas hoitotyö edellyttää pysyvyyttä ja suunnitelmallisuutta. Nyt osastoilla on tyhjiä petipaikkoja ja kotihoidossa asiakkaille annettava aika on minimissä. Työkaverit ovat usein työvoimavälityksen kautta tulleita tai aamuvuoron jälkeen toisen vuoron tekeviä. Eletään kolmen viikon lista kerrallaan, usein vain päivä kerrallaan. Työntekijät tekevät varmasti parhaansa, mutta tilannetta on melkeinpä mahdotonta hallita.
Henkilöstömitoituksen laskeminen ei tilannetta tule helpottamaan. Työn houkuttelevuus ei sillä lisäänny, että työvuorossa on työntekijöitä vähemmän jakamassa työnkuormaa. Säästöjä kuvitellaan saatavan myös siitä, että työntekijöitä voidaan liikutella työpisteestä toiseen. Jokainen voi miettiä vastaavaa tilannetta; huomenna työpisteelle on matkaa 80 km ja seuraavana päivänä 20 km toiseen suuntaan. Työkaverit, asiakkaat ja toimintatavat sekä työympäristö vaihtuvat päivittäin tai viikoittain. Kuinka moni olisi valmis vastaavanlaiseen ennakoimattomuuteen.
Varhan talouden tasapainon ratkaisut löytyvät laadusta ja hyvinvoivasta henkilöstöstä. Päivittäisiä ongelmia on alettava ratkomaan työyhteisö ja työpiste kerrallaan. Mistä johtuu esimerkiksi se, että vakituisia työntekijöitä ei ole tarpeeksi, mutta välityksen kautta heitä on saatavilla? Olisiko kyse siitä, että sitä kautta palkka on saattaa olla jopa 5 euroa tunnilta parempi. Optimaalinen tukipalveluiden, kuten pyykkihuolto, siivous ja ruokahuolto, käyttö takaa työnkuvien selkeyden ja sitä kautta työn tekemisen mielekkyyden, jossa kukin saa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä.
Saatat miettiä miksi asioita ei sitten laiteta kuntoon. Kysymys on aiheellinen eikä siihen ole yhtä vastausta, mutta suurin syy on nykyisen hallituksen päätöksillä, joilla julkisen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen määrärahoja vähennetään ja samat varat ohjataan samankaltaisten palvelujen kehittämiseen, mutta joihin vain osalla meistä on varaa. Uudistuksen tavoite on täysin päinvastainen.
Kaikesta huolimatta hyvää kesää kaikille. Suosittelen saviseutulaisille vierailua myös maailman upeimmaksi nimettyyn saaristoon – kokemaan ja näkemään!
Marke Tissari
aluevaltuutettu (sd)
TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN
Julkaistu Loimaan Lehdessä viikolla 22/2024
Aika, jolloin iso joukko uusia sote-alan ammattilaisia astuu työelämään, on taas käsillä. Onnittelut kaikille vastavalmistuneille! Väkisin tulee mieleen se into ja ammattiylpeys noin neljännesvuosisata sitten, kun itse valmistuin lähihoitajaksi.
Työ, työtavat ja työkaverit ovat näinä vuosina muuttuneet paljon. Joka päivä olen oppinut jotain uutta. Yksi asia on kuitenkin muuttumaton, sote-alan ammattilaiset haluavat tehdä työtä ihmisten kanssa, ihmiseltä ihmiselle.
Varhan visiossa olemme ystävällisin ja vaikuttavin, ammattilaisten arvostama yliopistollinen hyvinvointialue. Strategian toimeenpanon yksi kärkiohjelmista on, että rakennamme hienoa työpaikkaa ja alaa, jota ammattilaiset arvostavat. Siinä painopistealueiksi olemme valinneet henkilöstön saatavuuden, osaamisen ja työnjaon, johtamisen kehittämisen sekä yhteisöllisyyden ja brändin.
Täytyy kuitenkin muistaa, että 23000 työntekijän työnantaja on ollut toiminnassa vasta vajaan puolitoista vuotta, joten ihan kaikkia tulevaisuuden visioita emme ole vielä saaneet toteen.
Osaavan, riittävän ja hyvinvoivan sote-henkilöstön turvaaminen tulevaisuudessa on oltava yksi keskeisimmistä hyvinvointialueiden tavoitteista. Ei riitä kauniit korulauseet, ei festariliput eikä varsinkaan se, että henkilöstömitoitus ei ole riittävällä tasolla laadukkaan hoitotyön mahdollistamiseksi.
Paikallista sopimista tarvitaan siihen, että sote-henkilöstö pysyy töissä myös tulevaisuudessa. Ammattilaisten on voitava tehdä koulutustaan vastaavaa työtä ja työelämän on joustettava työntekijöiden tarpeiden mukaan. Tuntikin työtä sotella on parempi kuin ettei työntekijöitä ole lainkaan.
Palkasta on voitava keskustella. Uskallan väittää, että sote-alan työntekijäpulaa ei olisi juuri lainkaan, jos palkka vastaisi työn vaativuutta. Hälytysrahat eivät ole tähän tilanteeseen kestävä ratkaisu. Palkka on kiinnostuksen herättäjä, mutta sitoutumista sillä ei osteta. Ratkaisut sitoutumiseen löytyvät arjesta sieltä työpaikoilta.
Vastavalmistuneet sote-alan ammattilaiset tulevat töihin avoimin mielin ja intoa puhkuen. Toivottavasti otamme heidät vastaan kiitollisina uusista työkavereista ja jaksamme perehdyttää, opastaa ja ohjata.
Marke Tissari
aluevaltuutettu, Varhan kesätyöntekijä
HILJAISTEN ÄÄNI KUULUVIIN
Julkaistu Loimaan Lehdessä 16.4.2024
Missä kuuluu ja näkyy varsinaissuomalaisten hiljaisten ääni, kun suunnittelemme palveluverkkoamme. Terveydenhuollon palvelujen saatavuus ajallisesti kuvataan näin: Alle 10minuutin matkalla selviäisivät 80% hyvinvointialueen noin 451 000 asukkaasta, alle 20minuutin matkalla 96% ja alle 30 min ja 1 tunnin matkalla 99%. Kartalle siirrettynä näin varmasti on, mutta tarkemmin luettuna huomaa, että ajat on laskettu henkilöautolla liikkuen. Jokainen julkista liikennettä käyttävä tietää, että ajat on vähintään tuplattava. Puhumattakaan saaristolaisista.
Prosentteina saavutettavuus näyttää hyvältä, mutta tuon yhdenkin prosentin takana on noin 4500 eri ikäistä henkilöä, yksilöä omine tarpeineen, joille pieninkin terveydenhuollon palvelu autottomana ja julkisen liikenteen puuttuessa tulee järkyttävän kalliiksi. Läheisiä, ystäviä ja naapureita ei aina kehtaa vaivata ja on turvauduttava taksikyytiin. KELA-taksilla matka maksaa 50 euroa ja siihen vielä käyntimaksu.
Muutos koskettaa eniten monia erityisryhmiä, jotka tarvitsevat usein tukea, apua ja palveluita voidakseen elää täysipainoista ja omannäköistään arkea. Toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutuminen tarvitsevat mahdollisuuden toteutua. Vammaisille saatavuuden siirtyminen automatkan päähän tarkoittaa kuljetustarpeen lisääntymistä ja omatoimisuuden ja itsemääräämisoikeuden rajoittamista.
Ongelmaa lisää se, että riippumatta erityisyydestä ryhmät ajatellaan usein yhtenä massana, joilla olisi yhtenevät tarpeet. Vammaisten vammat ja muiden erityisryhmien tarpeet ovat kuitenkin jokaiselle henkilökohtaiset. Kyse on aina yksilöstä.
Muutoksen syynä ovat talous ja säästöt ja erilaiset mittarit. Vammattomalle omaa autoa käyttävälle sijainnin muutoksella ei välttämättä ole niin suurta merkitystä. Vähän saattaa harmittaa – hetken. Vammaisten ja muiden erityisryhmien kohdalla muutosten taloudellisten mittareiden asettaminen on kuitenkin lähes mahdotonta. Siinä on otettava huomioon niin monta vaikuttavaa tekijää – tutun ympäristön muuttumiseen tottuminen, omaisten ja läheisten huoli, mielipaha, joka pahimmillaan johtaa toiminnalliseen lamaantumiseen, arjen vaikeutuminen, pahimmassa tapauksessa sulkeutuminen kotiin digilaitteiden ääreen. Näin ei suinkaan käy kaikille, mutta yhdellekin se on liikaa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on mitä pikimmiten alettava miettiä laskentakaavoja, joilla pystyisimme paremmin laskemaan ennaltaehkäisevien palveluiden tuottavuutta. Olen myös vahvasti sitä mieltä, että kuljetusten kustannukset pitäisi siirtää hyvinvointialueiden vastuulle, jolloin niiden ja toimintojen sijoittamisen taloudellinen vaikuttavuus tulisi näkyväksi.
Vammaisten ja erityisryhmienhenkilöiden ääni ei useinkaan kuulu päätöksenteossa. Luulemme osaavamme ajatella parasta. Olisiko kuitenkin parempi jo valmisteluvaiheessa kysyä heiltä itseltään, miten he asian kokevat. Vastaukset voivat yllättää ja kääntää valmistelujen suunnan. Mikään vähemmistöryhmä ei pärjää ilman enemmistön tukea.
Marke Tissari
aluevaltuutettu
SEN SEITSEMÄN LUPAUSTA
Julkaistu Loimaan Lehdessä 5.3.2024
”Saat meihin yhteyden sujuvasti, tarvittaessa ympäri vuorokauden”. Tämä on yksi Varsinais-Suomen Hyvinvointialueen seitsemästä lupauksesta. Viikoittain saan kuulla, että alueen asukas on yrittänyt hoitaa asiaansa tai etsiä yhteystietoja, mutta ei ole siinä onnistunut.
Hyvinvointialueen väestön määrä noin puolimiljoonaa, kuntia alueella on 27 ja alueelle työntekijöiksi siirtyneiden määrä lähes 24000. Yhteensovittaminen ei on valtava työ eikä ole mikään yllätys, että homma ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Se ei kuitenkaan ole riittävä vastaus tai perustelu sille asukkaalle tai asiakkaalle, jolla avuntarve on nyt, mutta vastaanottoaikoja joutuu odottamaan jopa viikkoja.
Saavutettavuusongelmien lisäksi puhumme kieltä, joka on meille valtuutetuille ja viranhaltijoille arkipäivää, mutta miten ymmärretään esimerkiksi strategian toimeenpano-ohjelma, hallintosääntöuudistus, vaikuttavuus ja tuottavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa, kärkiohjelmat tai digipalvelut käytännössä. Ei ymmärretä eikä kiinnosta ainakaan niin kauan kun periaatteessa niinkin yksinkertaiseen asiaan kun lääkäriajan saamiseen ajoissa ei saada ratkaisua.
Tuottamamme kirjalliset materiaalit ovat väistämättä monimutkaisia, koska asiat ovat monimutkaisia. Valtuutetuille ja viranhaltijoille nämä ovat tärkeitä kun lähdetään työstämään muun muassa tulevaisuuden palveluverkkorakenteesta eli siitä missä ja miten palvelut tulevaisuudessa tuotetaan. Kyse on yksinkertaisesti palveluiden saavutettavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja hoidon jatkuvuudesta.
Yksi esimerkki hyvinvointialueen uusista toimintamalleista on asiakas- ja palveluohjaus Soihtu, josta saa ohjausta, neuvontaa ja tukea sosiaalihuollon palveluihin liittyen. Kuulostaa hienolta uudistukselta, ja sitä se onkin, mutta miten sinne löytää. Googlettamalla pääsee aika pitkälle, mutta jos sinulla ei ole älypuhelinta tai tietokonetta, et todennäköisesti edes tiedä kyseisen palvelun olemassaolosta.
Hyvinvointialueuudistus oli välttämätön uudistus, jota eteenpäin vietäessä on muistettava jokainen ihminen yksilönä tarpeineen, toiveineen ja kyvykkyyksineen. Emme voi vetää mutkia suoriksi ja ajatella vain nopeita taloudellisia säästöjä. Palveluverkkoa uudistaessa on ensin oltava uudet ja saavutettavat palvelut saatavilla ja kaikkien tiedossa. Verkkosivut on saatettava kiireellisesti sellaisiksi, josta palvelun voi löytää. Muuten sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ovat vain korulauseita.
Marke Tissari
aluevaltuutettu
- 044 28 17 748
- marke.tissari@loimaa.fi
- marke.tissari@varha.fi